Historia

Ensimmäinen maininta opiskelijareserviläistoiminnasta Tampereella löytyy jo 01.01.1960, jolloin perustettiin Yhteiskunnallisen Korkeakoulun Reserviupseerikerho. Tampereen yliopiston tullessa mukaan kuvioihin, kerhon nimi muutettiin vuonna 1966 Tampereen yliopiston reserviupseerikerhoksi (TayRUK), ja kerho saatiin rekisteröityä vuonna 1968. Teekkareiden ilmestyessä mukaan toimintaa oli jälleen aihetta muuttaa kerhon nimi enemmän koko jäsenkuntaa vastaavaksi. Vuonna 1977 kerhon nimeksi tulikin Tampereen Korkeakoulujen ReserviUpseerit ry (TaKoRU), millä nimellä meidät tällä hetkelläkin tunnetaan.

Aluksi jäseninä oli vain opiskelevia reserviupseereita, mutta pian ymmärrettiin että vapaaehtoisessa maanpuolustustoiminnassa ei ole syytä jakaa ihmisiä sotilasarvoittain. Niinpä kerhon jäseniksi on kauan hyväksytty kaikki reserviläistoiminnasta kiinnostuneet opiskelijat sukupuoleen ja sotilasarvoon katsomatta. Tällä hetkellä jäsenlukumme on noin 500 henkeä sisältäen opiskelijoita Tampereen yliopistolta, Tampereen teknilliseltä yliopistolta, Tampereen ammattikorkeakoululta, sekä Poliisiammattikorkeakoululta.

Ammunta on kuulunut olennaisena osana toimintaamme koko historiamme ajan. Esimerkiksi vuonna 1977 ampumapaikkana oli Epilän nahkatehtaan sisäampumarata. Myöhemmin 1980-luvulla ammuntaa harrastettiin Osmonkallion radalla keskustassa. Vihdoin 1985 saatiin kerholle oma rata Hervantaan TTKK:n sähkötalon kellariin, mutta se purettiin vuosituhannen vaihteessa ja nykyisinä ampumapaikkoina ovat Osmonkallio ja Satakunnan Lennoston radat Pirkkalassa.
 

Jäsenlehtemme Ressu on ilmestynyt jo vuodesta 1977 alkaen enemmän tai vähemmän säännöllisesti. Ensimmäisen Ressun päätoimittajana oli Frans Kärki. Ennen Ressua tiedotusta oli hoidettu mm. A4-kokoisten jäsentiedotteiden avulla. Tekniikan kehittyessä mukaan ovat tulleet myös omat kotisivut ja postituslista.

1990-luvulle saakka kerhomme tarjosi jäsenilleen lähinnä virkistys- ja liikuntatoimintaa. Vuosien varrelta löytyy mainintoja saunailloista, excursioista, pikkujouluista, tanssiaisista, itsenäisyyspäiväjuhlista, paneelikeskusteluista yms.
Liikuntaa on harrastettu paljon sen eri muodoissa: lentopalloa, lenkkeilyä, kyykkää ja jopa tanssiurheilua!
 

Maastotoiminta ja reserviläiskoulutus ovat tulleet kerhomme toimintamuodoiksi oikeastaan vasta 1980-luvun lopulta ja enemmän vasta 1990-luvun alkupuolelta lähtien, virkistys- ja liikuntatoimintaa kuitenkaan syrjäyttämättä.